Lenkin vetäjä eli allekirjoittanut oli painanut reitin tiukasti mieleen, mutta muisti on vähän lyhyt ja aivan lenkistämme ei suunnitellunlainen muodostunut. Kartta olisi ollut tarpeellinen lisävaruste. :)
Syksyistä karua ryönin pohjaa.
Kasvillisuus on kesäisin monin paikoin rehevää, mutta nyt melko karua. Paljon kaatuneita puita, joita saatiin ylitellä ja alitella. Melkoiselta viidakolta maasto välillä näytti.
Aina ei eteneminen ollut niin helppoa.
Reilun puolentoista tunnin lenkki peruskestävyysvauhdilla saatiin läpivietyä osin juosten ja osin maastossa tarpoen. Suurin osa lenkistä tapahtui täysin "off road" eli maastossa, jolloin saatiin hyvää virikettä koordinaatiolle, ketteryydelle ja muutoinkin mm. pohkeet ovat etenkin maastoon tottumattomalla kovilla, koska epätasaisella alustalla liikuttaessa niillä stabiloidaa nilkkaa.
Supikoiran pesäkolojakin bongattiin paljon. Tämä tosin taisi olla jokin muu kolo. Karhunjätöksiä ei tällä kertaa bongattu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti