Suolle lähtöajaksi sovittu 15.45 liikuntahallin pihasta. Mira ja Nina kurvaavat AO-autoilla klo 15.50 paikalle, saatuaan avaimet hieman isompien mutkien kautta kuin oli suunniteltu. No onneksi aikataulussa oli varaa. Autot saatiin täyteen pakattua, vielä jokunen riitti Eetunkin kyytiin. Eetu N.tuli viralliseksi videokuvaajaksi paikalle.
Hurautimme koululta reilun kymmenen kilometrin matkan ns. Ruotsinsuolle, joka on melko iso suo muutama kilometri Jämsän keskusta Hallin suuntaan. Suolla on "putsattu" alue suojalkapallon pelaamiseen maalitolppineen. Myös lampi puhdistautumista varten löytyy suon varustuksesta.
Ei muuta kuin suokamppeet päälle ja menoksi. Alkuverryttely suolla: polvennostoa, pakarajuoksua, x-hyppyä....nooo...aika vaikeasti havaittaviksi nämä suoritukset jäivät pettävällä suolla suorittuna. Pienet venyttelyt vielä ja peli käyntiin. Jaot mustapaitaiset versus värilliset.
Pallo ilmaan ja perään vaan. Pallon perässä juokseminen tai puhuttaisiinko enemmänkin rämpimisestä, on melko haastavaa, saatikka sitten, että siinä vielä pitäisi potkaista palloa. Pelaaminen suolla on hyvää voimatreeniä jalkalihaksille. Se on fyysisesti todella raskasta, mutta onneksi kuitenkin intervallityyppistä, jossa rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat. Näin ajottaiset hapot eivät pääse kertymään.
No pelaaminen muistutti pelin edetessä enemmän ja enemmän painia kuin jalkapalloa, mutta pääasia että hiki tuli ja oli vielä hauskaakin. Erinäisiä kamppailuja nähtiin, myös valmentajat saivat osansa. Kamppailujen reiluudesta voidaan sitten olla montaa mieltä!! Erinäisiä keskusteluja kentän laidalla käytiin, että kuka on vielä liian puhdas. Iina?
Osa porukasta lähti lopuksi patikoimaan suon ympäri, osa jatkoi vielä jalkapallopeliä. Pulahdus lampeen ja treeni oli siinä. Vesi lammessa olikin yllättävän lämpöisen tuntuista. Äkkiä kuivat vaatteet päälle ja autoon. Huomenna aamulla jatkuu sitten toisentyyppisellä harjoituksella salissa kuntopiirin merkeissä.
Niin no se itse pelin lopputulos? No sehän oli tietty sivuseikka, mutta värilliset taisi sijoittua turnauksessa hopealle. Jes, hyvä me!! Mustat saivat sen toisen mitalivärin, mikä se nyt olikaan....Ei tappio, vaan murskatappio. Next time better luck!
Päivän kommellukset: Tässä vaiheessa on vielä hieman epäselvää, mutta ilmeisesti yksi jannu jäi kyydistä, siis jo koululta lähtiessämme. Miran auton avaimet olivat suossa (löytyivät kassista). Yksi jätti kuulemma 3.99 euroa maksaneen paitansa suolle (kaverit toi autolle).
Päivän huomioita: Jesse ja Miikka olivat elementissään suojalkapallossa. Maalitykkinä hääri ainakin SamuliS. Valmentajien (ja muidenkin pelaajien) taklauksiin erikoistunut pelaaja oli kyllä Jani. Myös Valtterin, Jonin ja Jamin toimintatavat pelin aikana ovat kovalevyllä muistissa. Suokylpijän titteli menee kyllä Sonjalle. Samuelilla oli kyllä jossain vaiheessa erinomainen raputyyli edetä suon pinnalla. Maalivahtityössä loisti meidän joukkueen Kalle.
Tässäpä päälimmäiset ajatukset treenin jälkeen. Tällä kertaa näppäimistön äärellä oli valmentajista Nina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti