http://www.youtube.com/watch?v=6pPfQf-k4cg
Dynaaminen liikkuvuus – hallittua voimaa harjoitteluun
Voima, liikkuvuus ja liikkeen hallinta ovat toisistaan riippuvaisia. Hallittu, optimaalinen liike syntyy näiden kolmen liikkumisen peruselementin yhteistyöstä.
Kouluttaja Mika Pihlman kuvaa nivelen liikkuvuuden, voiman ja hallinnan suhdetta auton oven toiminnan kautta: Jos auton ovea yrittää avata yli sen liikkuvuuden, jostain menee jotain rikki. Näin toimii myös ihmisen lihasten ja nivelten muodostama kokonaisuus: jos lihas on voimakas, mutta ei veny voimaansa nähden tarpeeksi, jotain voi antaa periksi. Tämä ei välttämättä tapahdu kerrasta, mutta pikku hiljaa.
Liikkuvuus on kaiken liikkeen ja liikkumisen perusta. Jos ei ole liikkuvuutta, ei ole hallittua liikettäkään. Ihmisellä liike syntyy nivelissä, jotka yhdistävät luut toisiinsa muodostaen kineettisen ketjun. Nivelen liikkuvuuteen vaikuttavat nivelen muoto ja sen passiiviset tukirakenteet (nivelsiteet, eli ligamentit), mutta myös lihasten ja lihaskalvojen mahdolliset kireydet.
Voimaa tarvitaan liikkeen synnyttämiseen ja kontrolloimiseen. Voimaa syntyy lihasten supistuessa. Tuki- ja liikuntaelimistön lihakset kiinnittyvät luihin ja kulkevat vähintään yhden nivelen yli, täten lihasten supistuminen joko tukee niveliä tai aiheuttaa niihin liikettä.
Hallinta syntyy hermoston toiminnasta. Ääreishermot keräävät jatkuvaa tiedon tulvaa mm. nivelten asennoista, lihasten, lihaskalvojen, jänteiden ja nivelsiteiden kiristymisistä sekä jännittymisistä. Lisäksi tasapainoelimet kartoittavat kehomme suhdetta painovoimaan nähden. Keskushermosto säätelee elimistöä saadun tiedon varassa.
Toiminnallisen liikkuvuusharjoittelun periaatteita
Taustalla toiminnallisuuden 368-ajattelumalli, jossa ajatellaan liikettä kolmessa eri liiketasossa, kuuden anatomisen aseman ja kahdeksan lihastoimintaketjun kautta.
Jotta liikkuvuusharjoittelu kattaa toiminnallisuuden ajattelumallin, harjoittelussa pitää ottaa huomioon:
1) Moniulotteisuus
Harjoittelun tulee tapahtua kolmiulotteisesti (3D), kaikki perusliiketasot huomioiden.
2) Kineettinen ketjuuntuminen
Lihakset voivat yksinään, tietyissä nivelten asennoissa olla ”riittävän” liikkuvia, mutta merkittävintä on se miten ne toimivat osana koko liikeketjua.
3) Asentotunto ja muu hermoston toiminta
Harjoitteilla pyritään vaikuttamaan mm. lihassukkuloiden ja Golgin jänne-elimen toimintoihin totuttamalla niitä nivelten ja lihasten ääriliikeratoihin, sekä antamaan uusia ja ylläpitämään vanhoja liikekaavoja lihas-hermo yhteistyölle.
4) Toiminnallisuus
Yksilölliset, spesifit liikevaatimukset ja – tavoitteet. Harjoitteet tulee liittää tukemaan itse varsinaista suoritusta.
Lähde Pentti Hiltunen/Kunnon Seura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti